KampusART - Julkisen taiteen merkitys yhteisölle ja taiteilijoille
Yhä useammat haluavat nähdä taidetta arkiympäristössään. Suomen Taiteilijaseuran vuonna 2014 tilaaman tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten työpaikoille ja kouluihin. Julkisen taiteen nähdään myös lisäävän viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Lähes miljoonan euron KampusART-taideohjelman tavoitteena on lisätä Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta ja rakentaa sen identiteettiä taiteen keinoin. Halu panostaa julkiseen taiteeseen kertoo paitsi taiteen, myös tilan käyttäjien ja yhteisön arvostuksesta.
Julkinen taide yhteisön rakentajana
Julkisella tilalla tarkoitetaan paitsi fyysisiä, myös sosiaalisia rakenteita. Sen ytimessä ovat toiminta ja vuorovaikutus. Myös julkinen taideteos saa lopullisen muotonsa vuorovaikutuksessa sen käyttäjien kanssa. Ihmisten arjen keskelle sijoittuvalta taiteelta vaaditaan nykyään aktiivista vuoropuhelua sijoituspaikkansa ja yleisönsä kanssa.
Julkinen tila tuo taiteilijalle erityisiä vaatimuksia. Taideteoksen yleisöpohja on laaja ja heterogeeninen, mikä tulee ottaa huomioon teoksen ideassa ja toteutuksessa. Taide vaikuttaa tilaan fyysisesti, mutta myös ajatuksiin ja tuntemuksiin tilasta. Samaa teosta käyttävät erilaiset ihmiset, jolloin sen saamat merkitykset voivat olla hyvinkin erilaisia.
Julkinen taideteos voi toimia maamerkkinä ja kohtaamispaikkana. Hyvä esimerkki on Helsingissä sijaitseva Felix Nylundin veistos Kolme seppää (1932), josta on muotoutunut ihmisten tapaamispaikka. Osana KampusART-taideohjelmaa uudisrakennuksen pihakannelle toteutettavan ulkoteoksen toivotaan helpottavan kampusalueen hahmottamista ja toimivan maamerkkinä.
Julkinen taide herättää usein keskustelua, ja sen suunnittelussa tulee huomioida yhteisö. Teos ja sen toteutusprosessi voivat toimia keskustelun avaajana: sen äärellä voidaan nostaa keskusteluun yhteisön arvot. Julkinen taideteos voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, mutta se voi olla myös yhteisöä jakava tekijä − etenkin, jos se jakaa yhteisössä mielipiteitä tai yhteisössä koetaan, ettei sitä ole kuultu teoksen hankinnassa.
Taiteilija osana yhteisöä ja yhteiskuntaa
Julkinen taide tarjoaa ammattitaiteilijoille mahdollisuuksia työllistyä sekä mahdollisuuden saada teoksensa osaksi rakennettua ympäristöä, jolloin teos saa moninkertaisen yleisön verrattuna esimerkiksi gallerianäyttelyihin. Julkinen taide on näin myös keino edistää taiteen saavutettavuutta. Taiteilija ja taide tulevat näkyviksi ja integroituvat yhteiskuntaan, mikä puolestaan lisää taiteilijan työn ja taiteen arvostusta.
Julkisen taiteen hankkeet laajentavat taiteilijan ammattitaitoa, kun hän työskentelee eri alojen ammattilaisista koostuvan työryhmän jäsenenä. Taiteilijoita on käytetty vielä hyvin vähän aluesuunnittelun työryhmissä, vaikka heiltä voisi saada humaania ja erilaista näkökulmaa alueiden kehittämiseen.
Taiteilijan ja yhteisön vuorovaikutus
Julkinen taide ei ole pelkästään taidekasvatuksen väline tai keino parantaa taiteen saavutettavuutta, vaan myös oivallinen väline yhteisön rakentamiseen. Myös taiteilijan rooli on erilainen julkisen taiteen prosesseissa, joissa keskeistä on vuorovaikutus ja yhteisön kuuntelu: tilan käyttäjiä voidaan esimerkiksi osallistaa teoksen valintaan tai jopa sen toteuttamiseen.
Keväällä 2019 kartoitettiin uudisrakennuksen tulevien käyttäjien toiveita kampusalueelle tulevasta taiteesta. Toiveet välitetään myös taiteilijoille, jotka ideoivat teoksia kampukselle. Taiteilijalle yhteisö on konteksti, oleellinen ja tärkeä osa teoksen suunnittelu- ja toteutusprosessia. Vuorovaikutus ja yhteisö lähtökohtina takaavat onnistuneen lopputuloksen.
Kirjoittaja on KampusART-taideohjelman taidekoordinaattori
Teksti on julkaistu alun perin Turun AMK:n TALK 2020-julkaisussa.